Kasvattaminen
Minun tavoitteet kasvatuksessa
Kasvatan koiria pääpiirteittäin yhden pentueen vuodessa. Tavoitteenani on kasvattaa terveitä, hyväluonteisia työskenteleviä border collieta, joilla on rodunomaiset työskentelyominaisuudet, rodunomainen ulkonäkö (brittityyppi), hyvä terveys ja avoin, ystävällinen luonne. Pidän persoonallisista ja jossain määrin "huumorintajuisista" koirista, joiden kanssa arkielämä on sujuvaa ja joiden kanssa pystyy harrastamaan eri koiraurheilulajeja (toko, agility, pk, koiratanssi, paimennus..).
Olen käynyt SKL:n kasvattajan peruskurssin, lukenut englanniksi suuren määrän rotukirjoja Border Colliesta, niiden historiasta, työtavoista, kouluttamisesta, ruokinnasta, oikeasta luonteesta, jalostamisesta. Kirjatiedon lisäksi olen kouluttanut niitä ja elänyt niiden kanssa vuodesta 1990.
Sain kennelnimeni vuonna 1998 ja olen allekirjoittanut SKL:n kasvattajasitoumuksen v.2002 (luettavissa SKL:n sivuilta). Olen jäsenenä Suomen Kennelliitossa ja Suomen Border Collie ja Australian Kelpie ry:ssä (www.sbcak.fi).
Arvostan työtä mitä toiset kasvattajat ovat tehneet. Mietin mikä uros sopii nartulleni parhaiten. Kyse ei ole siitä, tykkääkö jostain koirasta vai ei, vaan siitä sopivatko ne toisilleen, luonteet, työominaisuudet, tyyppi.
Kasvattamisessa on iso työ, se on rankempaa kuin mitä useammat luulevat. Se ei ole vain pentujen kanssa leikkimistä. Siinä on iso vastuu, joka hirvittää minua jokaisen pentueen kohdalla. Haluan vain terveitä, hyväluonteisia ja kauniita koiria... eikös kaikki? Mutta ovatko ne aina sitä? Ja lisäksi tulee se oikean kodin löytäminen — yhden henkilön unelma on toisen painajainen.
Vaikka olen mielestäni tehnyt parhaani, jotta pennut olisivat "täydellisiä", niin ne ovat vanhempiensa monien geenien summa ja vähän ripaus onneakin. Aineksien pitäisi olla hyvät, mutta on aina vähän yllätys millaisena ne tulevat "uunista" ulos.
Kasvattajan vastuu
Koiran jalostus aloitetaan tutkimalla sukutauluja ja koiria, pyrkien yhdistämään kaksi toisilleen sopivaa koiraa (ei välttämättä kahta tittelihirmua vaan nimenomaan toisilleen ominaisuuksiltaan sopivaa koiraa) tavoitteena geneettisesti hyvä alku harrastuskoiralle. Seuraava osa on ruokkia ja hoitaa emokoiraa hyvin; hyvällä ruualla ja liikunnalla, sekä muulla pienellä aktiviteetilla. Madotus ja rokotukset kuntoon ennen astutusta. Kantoaikana stressitason tulee olla matala, ei siis kilpailla enää. Itseasiassa on hyvä ottaa rauhallisesti jo ennen astutusta, jotta nartulla on hyvät mahdollisuudet tulla tiineeksi. Stressattu koira ei välttämättä tule kantavaksi (eipä tule hektistä elämää viettävä ihminenkään...). Valmistautumalla kantoaikaan jo ennen astutusta edistämme elinvoimaisen pentueen syntymistä, ja nartun toipumista pennutuksesta.
Valvon vieressä kun emä äheltää pennut maailmaan, käsittelen niitä, olen niiden kanssa ollen osa niiden elämää. Ne ovat keskellä kaikkea, tapaavat ihmisiä, kuulevat ääniä, maistelevat eri ruokia ja vähän muutakin, leikkivät jne jne. Ne sosialistetaan hyvin ja niiden elämälle annetaan hyvä alku.
Ne ruokitaan raakaruualla ja Platinumilla, madotetaan useamman kerran, niiden kynnet leikataan, niitä harjataan ja käsitellään. Niillä on paljon leluja ja muita virikkeitä. Niitä pidetään hyvänä eri ihmisten toimesta.
Ne sirutetaan, terveystarkastetaan, silmäpeilataan ja pentutestataan ennen kuin ne muuttavat uuteen kotiinsa. Kaikki pennut rekisteröidään Suomen Kennelliittoon.
Sen jälkeen saa soittaa minulle 24/7 koiran loppuelämän ajan ja kysyä neuvoa. Uusi omistaja saa mukaansa pentuoppaan ja 6 polven sukutaulun. Suosittelen kaikille vakuutuksen ottamista jopa ennen kuin pentu tulee taloon. Pennussa voi piillä sairauksia mitä ei päälle näy luovutushetkellä. Lisäksi pennut ovat kohtuullisen tapaturma-alttiita uteliaisuutensa takia!
Kenelle sopii border collie?
Border collie sopii ihmiselle, joka haluaa viettää aikaa koiransa kanssa, joka haluaa kouluttaa sitä ja joka ymmärtää, että se on koira, joka tarvitsee jonkin "työn". Se työ voi olla agilitya, tokoa, paimennusta, pk-lajeja, koiratanssia, mitä tahansa missä koiraa koulutetaan. BC elää sille, että se saa suorittaa tehtäviä, ratkaista ongelmia, oppia uutta. Pelkäksi lenkkikaveriksi siitä ei ole. Turhautuessaan se keksii "omaa kivaa" mikä voi meidän ihmisten silmin olla erittäin epätoivottavaa kuten autojen/pyöräilijöiden/hölkkääjien jahtaaminen, tavaroiden/huonekalujen tuhoaminen, äärimmäisen turhautunut koira voi ruveta haukkumaan kaikkea, puremaan liikkuvaa henkilöä (kuten lapset, tai jopa aikuiset) yrityksessään paimentaa. Turhautunut kekseliäs koira on hankala ja suorastaan vaaraksi sekä itselleen että muille.
Toisaalta, BC on erittäin kiitollinen koulutettava; innokas, oppiva ja motivoitunut (jos koiran ja ohjaajan suhde on hyvä), se myös jaksaa tehdä ja kestää toistoja. Se paimennusvaisto on se syy siihen, että ne ovat huipulla tokossa, agilityssa ja muissa harrastuslajeissa missä koiralle opetetaan asioita. Se on se moottori toiminnan takana.
BC on älykäs rotu, mikä tarkoittaa sitä, että ne useasti ovat nopeita oppimaan ja osaavat lukea omistajan aikeita hyvin. Jalostukseen käytettiin niitä koiria, jotka nopeiten oppivat lukemaan lampaiden liikkeitä ja ennakoimaan niitä, siten stressaten kallisarvoisia hyötyeläimiä vähiten. Nyt jälkipolvet soveltavat tätä lukutaitoa myös meihin ihmisiin. Ei siis ihme, että border colliet ovat niin kovia ennakoimaan asioita.
BC tarvitsee määrätietoisen kouluttajan ja henkilön jolla on auktoriteettia koiraan. Useimmilla ihmisillä sitä auktoriteettiä tulee kokemuksen ja iän myötä. Tästä syystä en myy border collieta muille kuin aikuisille ihmisille. Itse olin 16 kun sain ensimmäisen koirani, enkä silloin varmasti olisi onnistunut borderin kanssa. 19-vuotiaana se sujui paremmin, mutta ongelmia oli silloinkin. Seuraava borderini tuli kun olin 23, ja jos se olisi ollut ensimmäinen bc, en olisi varmaan hankkinut toista! Toki ajat ovat muuttuneet, tuosta on kauemmin aikaa kuin haluaisin myöntää...!
Eläinten kanssa touhutessa huumorintaju on avuksi, samaten halu ymmärtää koiran ajatusmaailmaa. Koira kuin koira täytyy opettaa hyville tavoille ja tottelevaiseksi. Varsinkin nopeasti reagoivan rodun kanssa se on todella tärkeää, ja koiralla tulee olla kunnollinen kuri. Me olemme vastuussa siitä mitä meidän koiramme tekee muille ja myös itselleen. Kuvittele tämä; koirasi on pihalla kanssasi ja matalalla lentää lintu, koira lähtee linnun perään kohti autotietä. Tottelevainen koira reagoi "tänne!" huutoosi ja palaa luoksesi välittömästi. Tottelematon koira ei reagoi, kuuluu jarrujen kirskuntaa ja... Tottelevaisen koiran elämä on turvallisempaa kuin tottelemattoman. Ottaessasi koiran, otat vastuun sen elämästä. Tee siitä hyvä, mielenkäs ja turvallinen.
Uros vs. narttu
Lyhyesti; narttu ei ole niin helppo kuin kuvitellaan eikä uros niin vaikea. Sitkeässä ovat ne uskomukset, että narttu on luonteeltaan kiltimpi, pehmeämpi ja helpompi, ja että uros nostaa jalkaa joka paikkaan, ei näe ei kuule mitään kun jossain 50km säteellä on narttu juoksulla. Puutaheinää! :D Minulla on molempia sukupuolia ollut jo lähes 20 vuotta ja jos en kasvattaisi, minulla ei olisi narttuja ollenkaan! Ne ovat ovelia kieroilevia.. narttuja! ;) Urokset ovat yksioikoisempia ja "rehellisempiä" kouluttaa. Lisäksi niillä ei ole juoksuaikoja. Toisille ihmisille sopii nartut ja toisille urokset, mutta ennenkuin lankeat yleistyksien ja väärien uskomusten takia narttuun niin pohdi asiaa vakavasti. Koiran yksilöllinen luonne merkitsee kuitenkin enemmän kuin sen sukupuoli.
Lue lisää aiheesta.
Uuden omistajan vastuu
Uusi omistaja kouluttaa koiransa yhteiskunnan velvoittamille hyville tavoille. Koiralle täytyy asettaa rajat, mitä se saa tehdä ja mitä ei (jo koiran oman turvallisuuden takia). Jatkaa kasvattajan aloittamaa sosialistamista ja pitää huolen koiran terveydestä ja oikeasta ruokinnasta. Hyvien tapojen lisäksi koiralle tulee tarjota jotakin mielekästä tekemistä kuten tokokoulutusta, agilitya tms. Jos kilpailu-ura ei kiinnosta niin ainakin treenaaminen. BC'lla (ja kaikilla muillakin koirilla) tulee olla elämässään jotakin mielekästä tekemistä. Ne ansaitsevat sen.
Jos kilpailu-ura kiinnostaa niin tuen sitä, lajista riippumatta. Koira ei kuitenkaan saa olla pelkkä elävä kilpailuväline vaan se on myös rakas perheenjäsen. Jos se on sairas, se hoidetaan kuntoon eikä sen terveyttä vaaranneta kilpailun takia. Kilpailuja tulee ja menee, yksilönä koira on ainutlaatuinen.
Jos koirasta joutuu luopumaan syystä tai toisesta niin otan omat kasvattini avosylin vastaan! En halua pentujeni aikuisenakaan joutuvan "vääriin käsiin" tai väärinymmärretyiksi kiertolaisiksi. Elämässä tulee meille kaikille yllättäviä käänteitä ja joskus täytyy luopua koirasta.
Pennut myyn vastuuntuntoisiin koteihin, jossa ollaan valmiita laittamaan aikaa koiraan, ja jotka haluavat sen harrastuskaveriksi sekä perheenjäseneksi. Lisäksi täytyy olla kokemusta koirien kanssa elämisestä ja kouluttamisesta.
Border collieta en myy ensimmäiseksi koiraksi! Ensimmäiseksi koiraksi suosittelen jotakin muuta, helpompaa, rotua kuin BC, esimerkiksi shetlanninlammaskoira on hyvä vaihtoehto; www.shetlanninlammaskoirat.fi
Nevada ja sheltti "Luna".