Näyttelyt
Kaikki koirani hakevat nuorina muutaman näyttelyarvostelun ja aikuistuttuaan n. 4-vuotiaina ne viedään näytille uudelleen toivon mukaan parantamaan pykälän tai parin verran. Jos koirassa on rahkeita saada enempi, niin sitten käydään vähän enemmän.
Tristan (Fi & Ee M&TVA VK1 ppr1 Viber Comedy Of Errors, bcu 1990-2004) on ensimmäinen muotovalioni. Viiden sertin (yksi Eestistä) lisäksi sillä oli 4 CACIB:ia ja yksi vara-CACIB. En lähtenyt yrittämään ulkomaista CACIBia. Viimeisessä näyttelyssään 12-vuotiaana se oli ROP ja ROP-veteraani. Tris läpäisi kaikki käyttöpuolen testit millä saattoi tulla muotovalioksi; hyväksytty perusrata, luonnetesti ja pk-puolen koulutustunnus (VK1).
Tristan.
Cloud:lla (TVA JK1 BH Firelynx Midnight Skye) oli pitkään 2 sertiä ja 4 vara-sertiä näyttelyistä. Kesällä 2009 Cloudin täytettyä 10v ilmoitin sitä aika paljon näyttelyihin koska veteraaniluokat ovat usein halvempia. Kävimme peräti 9 näyttelyssä ja 8 tuli ERI. Se oli PN2 monta kertaa saaden varasertejä mutta ei sitä kolmatta oikeaa... Sitten vuoden 2010 erikoisnäyttelyssä se tempaisi ollen paras veteraani ja kolmas isossa paras narttu -luokassa. Siellä oli jaossa 2 sertiä ja ne jaettiin toiselle ja kolmannelle joten Cloudista tuli Suomen muotovalio 11-vuoden kunnioitettavassa iässä, ja vieläpä rodun alkuperämaan erikoistuomarin arvostelemana!! (Helen Broadhurst, UK) Aivan mielettömän upeaa!! Se voittaa nimenomaan liikkeillään, sillä on pitkä vetävä askel kuten border colliella kuuluu ollakin. Se on ollut 2xROP, 8xROP-veteraani, 1xVSP-veteraani ja kerran res BIS-veteraani ryhmänäyttelyssä! Sekä SBCAK:n Erikoisnäyttelyn BIS-veteraani 2010!
Cloud - Fi MVA TVA JK1 BH Firelynx Midnight Skye
Käyn näyttelyissä yhä harvemmin kun tuntuu siltä, ettei näitä brittityypin koiria arvosteta näyttelyissä. Minulle britti on se alkuperäinen border collie, kuten Tristan tai Cloud on, polveutuen ISDS-työkoirista. Tasapainoinen, oikealla rakenteella, keskivahva, keskipitkä turkki, ei liian korostunut otsapenger. Semmoinen joka väsymättä jaksaa tehdä pitkän päivän työt, jolla on pitkä vaivaton askel sen liikkuessa ns. "työravissa" (eli ravi jota koiraa jaksaa pitää pitkiä aikoja yllä).
Minusta on kuitenkin kiva käydä näyttämässä koiriani näytelmissä. Olen ylpeä jokaisesta ja niiden ulkonäöstä. Täytyyhän tuomareita valistaa miltä oikean borderin tulee näyttää! ;) Joten Rekkukin pääsee aikuisena vielä näyttelyihin järkyttämään tuomareita tummalla naamallaan ja vähäisellä (vaikkakin pitkällä) karvallaan.
Kasvatit
Kasvattini eivät mene näyttelykoiriksi, ja useimmiten saankin oikein pyytää, että niitä vietäisiin näyttelyyn. Toki tuomarikin täytyy valita huolella, kaikki kun eivät osaa arvostella rodun eri linjoja.. Pyrin kuitenkin siihen, että kasvattini saavat helposti vähintään Hyvän (vanha kakkonen), ja toivon mukaan enemmänkin. Oikea rakenne on terveen koiran perusta, ja Suomessa edelleen tarvitaan kohtuullinen näyttelytulos, jotta koirasta saa käyttöpuolen valion.
Kasvateistani Tuubi (Fi Ee TVA Fi MVA BH C. Be Or Not To Be s.02) on kaksoisvalio, mistä olen äärettömän ylpeä! Sillä on upea kroppa kuten vanhemmillaan (Tris ja Cloud) ja se liikkuu sulavasti. Tuubilla on yksi CACIB.
Fi Ee TVA Fi MVA BH Cabaroo. Be Or Not To Be "Tuubi"