Paimennus
Tristan (Fi & Ee M&TVA VK1 ppr1 Viber Comedy Of Errors, bcu 1990-2004) on ainoa koiristani, joka on läpäissyt Suomen Paimenkoirayhdistyksen perusradan. Se tapahtui 1992, Tristanin ollessa muutaman päivän vajaa 2v. Sen oma emä oli nautapaimen, joka polveutui hyvistä skotlantilaisista työlinjoista ja isänisä oli paimennuskisojen voittaja. Tristan vietti yhden kesän kanssani tilalla paimentaen lypsylehmiä. Sen vaistoa käytettiin myös etsimään linnunpoikasia isälleni rengastettavaksi. Löytäessään poikasen Tris meni maahan ja tuijotti lintua kunnes tulin poimimaan sen pussiin tutkimuksia varten.
Pikkukuvassa on Tristan, se oli varsin tyylikäs paimentaessaan.
Nevadalla (iso kuva) on vielä matkaa tuohon tyylikkyyteen...
Spark näki lampaita vain pari kertaa Suomessa ollessaan ja vaikutti varsin voimakkaalta. Belgiassa se oli läpäissyt paimennustaipumuskokeen. Cloud paimensi lampaita ja hanhia, mutta koulutus jäi puolitiehen enkä koskaan yrittänyt perusrataa.
Revyy ja Nevada ovat päässeet lampaille nyt kahtena kesänä ja kummallakin on vaistoa tallella. Niiden kanssa olisi kiva jatkaa, mutta täytyy katsoa miten meillä on mahdollisuuksia harrastaa paimennusta kun omia eläimiä ei ole, eikä toistenkaan ihan lähellä.
Kasvatit
Vuosina 2008 ja 2009 järjestin kasvateilleni paimennuspäivän Swedun Paimennuskoulun kautta. Päivät olivat antoisia ja oli tosi kiva nähdä, että suurella osalla kasvateistani on tallella paimennusvaistoa. Sehän se on mikä tästä rodusta tekee ainutlaatuisen. Tuubi (Fi & Ee TVA Fi MVA BH C. Be Or Not To Be s.02) ja Troy (C. Fire At Midnite) ovat paimentaneet lampaita varsin mallikkaasti useamman kerran. Samaten Into (TK2 BH C. Kangaroo Hop) on käynyt paimentamassa ja on edistynyt hyvin.
Sijoituskoirani Tiri (Quallatiri Of Xilver Highland) meno lampailla näytti oikein hyvältä, jos vaan pääsisi useammin!
Tiri (Quallatiri Of Xilver Highland) paimentaa.
